Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

  • Mennyt kerran sellitimmö Kolatsellän kylän nimie. Nygöi otammo paginale lähikylien nimet.
  • Mennyt vuvven kezäs algajen Karjalan Kielen Kois on pietty lyhykkäzii kursoi rubriekan “Robotiekkua da ohjelmoindua 9-99 vuodehizile” al. Urokoi on olluh kahtennutostu päivänny kolme čuassuu kerrallah da niilöil kävyi viizitostu 9-14 vuvven igähisty opastujua – puolikse tyttölöi da brihaččuloi
  • Karjalastu Kolatsellän kyliä on lykystännyh hyvin. Se ei ole juaman bokas, vai on sijoitunnuh federuallizen Sordavala-nimizen tien varrel. Tiedy jälgivuozin on monis kohtis oijendettu, sidä alalleh pietäh hyväs kunnos, sendähgi matkua Kolatselläle Petroskoilpäi on vai kaksi čuassuu. Kolatselgy seizou Kollahanjoven da Tulomjärven rannoil. Agjas agjassah on matkua.
  • Tänävuon 26. elokuudu luonnonvardoičendupäivänny Suomes enzimästy kerdua nostettih liput Suomen luondole. Luondopäivien hantuzis Suomen luonnonvardoičenduliiton Suvi-Karjalan piirijärjestö pidi suuren kanzoinvälizen Hiitolanjogiškolasopastujien tapahtuman, kuduas oli lastu Suomes da Ven’alpäi.
  • Keskimiäräzen karjalazen kylän mieron käyndy valličuksih liijan aktiivizekse et sano, hozi tuloksii myöte vieljärveläzet ei olla kaikis passiivizimat Karjalas. Karjalan tazavallan piämiesty valliččemah kävyi 40,25 % kogo Vieljärven valličendupunktah kuulujua. Kaikkiedah iänestäjiä luvettelon mugah täs paikkukunnas on 964 hengie.
  • Norviegii on Jevroupan pohjazin mua, sen yhtes čuras ollah Suomi, Ruočči da Ven’a, toizes – vaigu vezi: Pohjaine meri da Atlantine valdumeri, Barentsevon meri da Jiävaldumeri. Tazastu muadu ei ole äijiä, enimyölleh ollah mäit da vuarat, rannikoil – čomat niemet da fjordat. Kaikkiedah sie eläy läs 4,8 miljounua eri murdehil pagizijua ristikanzua. Myö tunnemmo Norviegiedu viikingoin muannu, paganallizes uskos olijat merimiehet puaksuh käydih Ven’al torrun libo toranke. Sen ližäkse täs Pohjazes muas saneltih saagoi, muinazii kerdomuksii tundiettulois rahvahis da muan histouries. Tänäpäi Norviegies eletäh muailman parahat hiihtäjät, kuduat suahah vägitukun medalii talvikižois. Norviegii tahtou olla iččenäzenny, sendäh ei kuulu Jevroupan liittoh da sie ollah oman dengat – kroonat.
Partn`ourat