Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

  • Jälgiaigua rahvas vai enämbäl kiinnytäh ekolougieh, luondollizih tuottehih. Erähät heis kai valmistetah luondollizii tuottehii omin käzin. Mostu rahvastu on Jessoilasgi – Svetlana da Maksim Hyrrit. Jo mondu vuottu molodoit valmistetah čuajuu karjalazil peldoloil kazvajas hormas.
  • Vaste mennyt nedälil “Oman Muan” toimitukses hyvän uudizenke oli käymäs Aleksandr Saveljev Priäžän kyläspäi. Karjalan tundiettu säveldäi da runoniekku toi lahjakse oman ubo-uvven pajo-kniigan, kudai sai Meijän pajo -nimen.
  • #28(1368) | Kandurahvas   Galina Vasiljeva
    Vaste ei ammui “Oman Muan” sivuloil sai lugie karjalazen miehen P’otr Šombinan mustelmii sih nähte, kui kuvattih A zori zdes’ tihije -fil’mua Särgilahten kyläs. Hyvä oli kerdomus, painui mieleh. Nygöi sanelemmo vähäzen sih mieheh nähte, kudai tänävuon pidäy omassah 80-vuozipäivän.
  • Šoutjärven kyläs, čomal Oniegan rannal mennyt suovattan piettih erähänkerdaine vepsäläine Elonpu-pruazniekku.
  • Kezä on moine aigu, konzu lapset huogavutah opastundas da heil on äijy joudoaigua. Ku tämä aigu olis hyövykse, Priäžän etnokul’tuurizes keskukses luajittih etnoaktiivu libo etnoluageri školaniekkoih niškoi.
  • Kurkijoven kyläs olii Andersininmäki-nimine usad’bu libo toizin sanojen Sonckan kodi on kuulužan suomelazen arhitektoran Lars Sonckan ainavo arhitektuurumustomerki Ven’al. Kaksikymmen viizi vuottu tagaperin kodi tahtottih riiččie. Sen nygöine emändy Lidija Ivanova osti koin hallokse, ga sil oli lepitty toine oza.
Partn`ourat